Tutkimusten mukaan jooga on hyväksi aivoille

 
Tutkijat ovat jo vuosikymmenien ajan todenneet, että aerobinen liikunta vahvistaa aivoja ja edesauttaa uusien hermosolujen kasvua, mutta harvat tutkimukset ovat tutkineet kuinka jooga vaikuttaa aivoihin. Tutkimuksista löytyy todisteita siitä, että jooga parantaa monia samoja aivojen rakenteita ja toimintoja kuin mitä aerobinen liikunta.

Vuoden 2019 lopulla Brain Plasticity -lehdessä julkaistu katsaus keskittyi 11 tutkimukseen, joissa tarkasteltiin joogaharjoituksen ja aivojen terveyden välistä suhdetta. Viiteen tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa taustaa joogaharjoituksesta ja jotka tekivät yhden tai useamman joogaharjoituksen viikossa 10–24 viikon ajan. Aivojen terveyttä tarkasteltiin ja vertailtiin alku- ja loppupuolen tutkimuksiin. Loput tutkimuksista mittasivat aivojen eroja heidän välillä, jotka harjoittavat säännöllisesti joogaa ja heidän, jotka eivät harjoittele säännöllisesti.

Kaikissa tutkimuksissa käytettiin aivojen kuvantamistekniikoita, kuten magneettikuvausta (MRI), toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) tai SPECT-kuvausta. Jokaisessa tutkimuksessa käytettiin Hatha-joogaa, joka sisältää kehon liikeharjoituksia, meditaatioharjoituksia sekä hengitysharjoituksia.

"Näistä 11 tutkimuksesta havaitsimme joitain aivoalueita, jotka nousevat esiin jatkuvasti, ja nämä eivät yllättäen eroa kovinkaan paljoa niistä, mitä olemme nähneet liikuntatutkimusten yhteydessä", kertoo Illinoisin yliopiston kinesiologian terveysprofessori Neha Gothe, joka johti tutkimuksia Wayne State yliopiston psykologian professori Jessica Damoiseauxin kanssa.

"Esimerkiksi näemme hippokampuksen tilavuuden kasvua joogaharjoituksen myötä", Gothe sanoo. Hänen mukaansa monet tutkimukset, joissa tarkasteltiin aerobisen liikunnan vaikutuksia aivoihin, ovat osoittaneet samanlaista hippokampuksen koon lisääntymistä ajan myötä.⁠

Hippokampus osallistuu muistin käsittelyyn ja sen tiedetään kutistuvan iän myötä. ”Se on myös aivojen osa, johon ensimmäisenä vaikuttaa dementia ja Alzheimerin tauti”, Gothe sanoo.

”Vaikka monet tutkimuksista ovat vasta alustavia, eivätkä ne ole lopullisia, tutkimukset viittaavat muihin tärkeisiin aivomuutoksiin, jotka ovat liitettynä säännölliseen joogaharjoitteluun”, Damoiseaux sanoo. Mantelitumake, aivojen osa joka on yhteydessä tunteiden säätelyyn, oli yleensä suurempi joogaharjoittajilla kuin heillä, jotka olivat saman ikäisiä, mutta eivät harjoittaneet joogaa. Aivokuoren etuosa, aivolohkojen välissä sijaitseva pihtipoimu ja aivoverkot, kuten oletushermoverkko, olivat suurempia tai suorituskykyisempiä heillä, jotka harjoittivat säännöllisesti joogaa.

”Aivokuoren etuosa, aivan otsan takana oleva aivoalue on hyvin olennainen suunnittelussa, päätöksenteossa, usean asian hallitsemisessa samanaikaisesti (multitasking), vaihtoehtojen miettimisessä ja oikean vaihtoehdon valinnassa", Damoiseaux sanoo. "Oletushermoverkko on joukko aivoalueita, jotka ovat liitettynä muistiin, suunnitteluun ja itsensä ajatteluun.”, hän lisää.

”Kuten mantelitumake, pihtipoimu on osa limbistä järjestelmää, aivoalueiden joukkoa, joka on avainasemassa tunteiden säätelyssä, oppimisessa ja muistissa”, Damoiseaux kertoo.

Tutkimuksissa havaittiin myös se, että joogaharjoittajien keskuudessa havaitut aivojen muutokset liittyivät parempaan suorituskykyyn kognitiivisissa testeissä tai emotionaalisen sääntelyn mittauksissa.

”Löytö, jonka mukaan joogalla voi olla samanlaisia ​​vaikutuksia aivoihin kuin aerobisella liikunnalla, on kiehtova ja vaatii enemmän tutkimusta”, Gothe sanoo.

"Jooga ei ole luonteeltaan aerobista, joten on oltava muita mekanismeja, jotka johtavat näihin aivomuutoksiin", Gothe sanoo. "Toistaiseksi meillä ei ole näyttöä näiden mekanismien tunnistamiseksi.”, hän lisää.

Hän epäilee, että avain joogan positiivisiin vaikutuksiin aivoihin on emotionaalisen sääntelyn parantuminen. "Esimerkiksi, tutkimukset yhdistävät ihmisten ja eläinten stressin hippokampuksen kutistumiseen ja huonompaan suorituskykyyn muistitesteissä", hän sanoo.

"Yhdessä aikaisemmassa tutkimuksessamme tarkastelimme kuinka jooga muuttaa kortisolin stressivastetta", Gothe sanoo. Tutkijat olivat huomanneet, että kahdeksan viikon ajan jooganneilla oli madaltunut kortisolivaste stressiin, joka liittyi testeissä parantuneeseen tarkkaavaisuuteen, päätöksentekoon ja tehtävien vaihtamiseen.

”Jooga auttaa ahdistuneisuushäiriöisiä hallitsemaan stressiä, kuten myös heitä, joilla ei diagnoosia ole. Joogaharjoittelu auttaa parantamaan emotionaalista sääntelyä ja sitä kautta vähentämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Se myös näyttää parantavan aivojen toimintaa”, Gothe sanoo.

Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisää ja tiukempia tutkimuksia joogan vaikutuksista aivoihin. He suosittelevatkin laajempia interventiotutkimuksia, joissa osallistujat sitoutuvat harjoittamaan joogaa useiden kuukausien ajan. Lisäksi he suosittelevat joogaryhmien sovittamista aktiivisiin kontrolliryhmiin sekä mittaamaan aivojen muutoksia ja suorituskykyä kognitiivisilla testeillä käyttämällä tavanomaisia ​​lähestymistapoja, jotka mahdollistavat helpon vertailun muun tyyppiseen liikuntaan.

"Tiede osoittaa, että jooga on hyödyllistä hyvinvoivalle aivotoiminnalle, mutta tarvitsemme tiukempia ja hyvin hallittuja interventiotutkimuksia näiden alustavien havaintojen vahvistamiseksi", Damoiseaux sanoo.

 

Lähde:

www.sciencedaily.com

Close

Tilaamalla uutiskirjeen, saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kursseista ja tarjouksista. Lähetämme uutiskirjeen noin kerran kuussa.