Tutkimus: Säännöllisen meditoimisen ansiosta 50-vuotiaalla voi olla jopa 25-vuotiaan aivot

meditointi mindfulness Oct 31, 2019
  • Neurotieteilijä Sara Lazar havaitsi, että meditaatiota harjoittaneilla ihmisillä oli enemmän harmaata ainetta aivojen osassa eli etuotsalohkon aivokuoressa, joka on yhteydessä päätöksentekoon ja työmuistiin.
  • Vaikka useimpien ihmisten aivokuori kutistuu ikääntyessään, tutkimukseen osallistuneilla 50-vuotiailla meditointia säännöllisesti harjoittavilla oli sama määrä harmaata ainetta kuin puolet nuoremmilla.
  • Tutkimukseen osallistujien päivittäisen meditoimisen keskiarvo oli noin 27 minuuttia, mutta muiden tutkimusten mukaan merkittäviä positiivisia muutoksia voi havaita jo 15 minuutin päivittäisellä meditoinnilla. Jos ei ole yhtäjaksoisesti aikaa 15 minuutille kerralla, voi tuon ajan hyvin myös jakaa erillisiin aamu- ja iltaharjoituksiin.

Neurotieteilijä Sara Lazar kiinnostui joogan kautta meditaatiosta

Massachusettsin sairaalan ja Harvardin lääketieteellisen yliopiston neurotieteilijä Sara Lazar aloitti meditaation tutkimuksen vahingossa. Harjoitellessaan Bostonin maratonille Lazar kärsi jatkuvasti vammoista, joten hänen fysioterapeuttinsa kehoitti Lazaria venyttelemään enemmän ehkäistäkseen tapaturmia. Lazar päätti aloittaa joogan.

"Joogaopettaja esitti kaikenlaisia väitteitä, että jooga lisäisi myötätuntoa ja avaisi myös sydämen”, sanoo Lazar. ”Ajattelin: ’Joo, joo, olen täällä vain venyttelemässä.’ Aloin kuitenkin huomata olevani rauhallisempi aloitettuani joogan. Pystyin myös paremmin käsittelemään vaikeampia tilanteita. Olin myötätuntoisempi ja avoimempi, ja pystyin näkemään asioita myös toisten ihmisten näkökulmasta."

Lopulta Lazar etsi tieteellistä kirjallisuutta mindfulness-meditaatiosta. Hän löysi jatkuvasti kasvavan määrän todisteita, jotka osoittavat, että meditaatio vähentää stressiä, masennusta ja ahdistusta, vähentää kipua ja unettomuutta sekä parantaa elämänlaatua.

Mindfulness-meditaatio saa hidastamaan ja olemaan tietoinen nykyhetkestä

Tästä innostuneena Lazar aloitti tekemään omia neurotieteen tutkimuksia. Ensimmäisessä tutkimuksessaan hän tarkasteli pitkään meditoineita (7–9 vuotta) verrattuna kontrolliryhmään. Tulokset osoittivat, että vahvan meditaatiotaustan omaavilla oli lisääntynyt harmaa aine useilla aivoalueilla, mukaan lukien kuulo- ja tuntoaivokuoressa, samoin kuin aivosaari- ja aistialueilla.

Tämä on järkeenkäypä selitys, koska mindfulness-meditaatio saa hidastamaan ja olemaan tietoinen nykyhetkestä, myös fyysisistä tuntemuksista, kuten hengityksestä ja ympäröivistä äänistä.

Neurotieteilijät havaitsivat, että meditointia harjoittavilla oli enemmän harmaata ainetta myös toisella aivoalueella, etuotsalohkon aivokuoressa, joka on yhteydessä päätöksentekoon ja työmuistiin. Itse asiassa, vaikka useimpien ihmisten aivokuori pienenee vanhetessaan, tutkimukseen osallistuneilla 50-vuotiailla meditointia harjoittavilla oli sama määrä harmaata ainetta kuin puolet nuoremmilla. Löydös on huomattava.

 Jo kahdeksan viikon säännöllisellä meditoimisella positiivisia vaikutuksia aivoihin

Lazar ja hänen tiiminsä halusivat varmistaa, että löydös ei johtunut siitä, että pitkäaikaisilla meditoijilla olisi jo alkujaan ollut enemmän harmaata ainetta aivoissa, joten he tekivät toisen tutkimuksen. Tutkimukseen osallistujat, jolla ei ollut aiempaa kokemusta meditoimisesta, laitettiin kahdeksan viikkoa kestävälle minfulness-ohjelmalle.

Vain kahdeksan viikon meditoimisen harjoittaminen muutti tutkimusryhmän henkilöiden aivoja parempaan suuntaan. Aivojen useilla alueilla havaittiin paksuuntumista, mm. vasemman hippokampuksen alueella, joka on yhteydessä oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn. Paksuuntumista havaittiin myös aivoalueella (TPJ), joka on yhteydessä empatiakykyyn ja kykyyn sisäistää useita erilaisia näkökulmia. Lisäksi ensi kertaa meditaatiota harjoittaneiden aivoissa näkyi aivojen pienentynyt amygdala-alue, joka liittyy pelkoon, ahdistukseen ja aggressioon. Tämä amygdala-alueen pienentyminen on yhteydessä tutkimukseen osallistujien pienentyneiden stressitasojen kanssa.

Kuinka kauan täytyy meditoida saadakseen tutkimusten kaltaisia tuloksia?  

Tutkimukseen osallistujien pyydettiin meditoimaan 40 minuuttia päivässä, mutta keskimääräinen meditointiaika oli 27 minuuttia päivässä. Useat muut tutkimukset viittaavat siihen, että merkittäviä ja positiivisia muutoksia voi haivaita jo 15–20 minuutin meditoimisella päivässä.

Lazarin omaa meditaatioharjoitusta hän kutsuu erittäin vaihtelevaksi. ”Jonain päivinä 40 minuuttia, jonain päivänä vain viisi minuuttia ja jonain päivinä ei ollenkaan. Meditaatio on kuin liikuntaa. On loistavaa, jos liikut kolme kertaa viikossa, mutta jos pystyt meditoimaan pienen ajan joka päivä, se on myös hyvä asia."


Lähteet:

businessinsider.com
inc.com

Me ASANA Helsingissä kannustamme säännölliseen meditaatioharjoitteluun. Kokeile aiemmin ilmestyneen meditaatiota käsittelevän blogikirjoituksen lopusta löytyvää meditaatioharjoitusta, joka sopii kaikille. Ihanaa ja läsnäolevaa viikonloppua! <3

Close

Tilaamalla uutiskirjeen, saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kursseista ja tarjouksista. Lähetämme uutiskirjeen noin kerran kuussa.